Osastojen kokoukset Torstaina 6.3. klo 13,00Pirjolla terve tuloa
Kaupunkijärjeston kokous Torstaina 13.3 klo13 myös Pirjolla
perjantai 8. helmikuuta 2008
perjantai 1. helmikuuta 2008
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä kun Suomi on ollut suomalaisten hallinnassa.Vuosisatoja Suomea hallitsi ruotsalaiset ja venäläiset.Miten kaikki alkoi ja minkälaista oli itsenäisyytemme alkutaival. Joko nyt voimme valaista silloista historiaamme,ilman kiihkoilua ja mielipiteitä syyttelystä ja häpeästä, niiden totuuksien selvittelysssä mitä todella tapahtui,esim Imatralla.
Varsinaisia sotatoimia ei Imatralla ollut. Kuuluimme historiankirjoitusten mukaan rintaman takaiseen maastoon. Mutta ei paikkakuntamme ilman tapahtumia ollut.Ne selviävät mm Suojeluskunnan historiikeistä "Vuoksen vartio" ja "Saimaan salpa" .Vaikka ei ihan kaikki .Vain sellaiset asiat kuin että dokumentit poltettiin ja muutamia nimiä. Silti varmaan palvelee hyvin omalta osaltaan imatralaisia tapahtumia ja sen historiaa.
On muistettava että Imatra kuului silloin Ruokolahteen
Muutamiaa ammuskeluja oli vuoksenniskan asemalla, jossa kukaan ei kuollut,lukuunottamatta tapahtumaketjua, joka alkoi kun Ruokolahden ja Ilmeen miehet riisuivat aseista 26.1.1918 Saimaan laivaston venäläisen varuskunnan, jolloin kuoli Saimaan hovissa venäläinen vartiomies.
Suojeluskunnan perustamisesta on kaksi vuosilukua 29.11 1917 ja 26.1.1918 ,jolloin valtio julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Sota alkoi valkoisten puolelta 28.1.1918 kello 03,00
Punaisten puolelta 27.1.1918 klo 23 Ruokolahden punaiset siirtyivät Lappeenrantaan , joten punaisten joukkoja ei ollut Ruokolahdella ( lue Imatralla). Kenttäoikeus perustettiin Imatralle helmikuun alussa. Puheenjohtajana hovioikeuden auskultantti Sven Östrberg. Teloitukset aloitettiin välittömästi. Ruokolahtelaisen pataljoonan päällikön Edvard Astolan mukaan Imatralla oli 20.3.1918 mennessä teloitettu ainakin 20 henkilöä, joista 11 ilman kenttäoikeuden päätöstä rykmentin komentajan määräyksestä.
Vuoksenniskan vanha "tölli" oli vankilana vaika "sotaturmat projekti" ei sitä ole vankilaksi noteerannutkaan . Vankilassa oli eri lähteiden mukaan 165-526. Virallinen Imatra tuntee vain ne 12 joiden nimet ovat Veljesuhri patsaan edessä .Vankilana toimineen töllin lähellä mäen syrjällä ,joka nyttemmmin on tasoitettu ja sijaitsee tehtaan aidan sisäpuolella on Ruokolahden työväenyhdistyksen pystyttämä muistolaatta.
Eri tietolähteiden perusteella teloituksia.
Imatrankosken veturitalin seinustalla 3.Nimet ei tiedossa ,
Imatran aseman ratapiha 1 ,Saareksiinmäki 1, Ruokolahdella 8 nimeltä mainittua,Imatrankosken sillat 5.2.1918 nimeltä mainittu,samoin teloittajat. Helmikuu 1918 Imatralla 2 nimeltä mainittua. Vuoksenniskan rautatieasema 1-2.2 2 ei nimiä. Imatrankosken sillat 14.2 1918 2 toinen nimeltä mainittu samoin teloittaja. 14.2. yksi nimeltä mainittu. 11.3.1918 Imatralla 9, osa nimeltä mainittuja. Harakan saha 22.4-18.5 12 nimeltä mainittuja . Eri vankileireillä teloitettuja tai kuolleita Ruokolahtelaisia punaisia 42 henkilöä nimeltä mainittuja . Tiedetään että ainakin Ruokolahden ensimmäinen kansanedustaja sosialidemokraatti muurari Juho Riikonen teloitettiin teloitettiin sotatuomari Tapanaisen toimesta Viipurissa. Sotatoimiin punaisten puolella osallistuneita on kadonut ainakin 137 henkilöä. Vaikea uskoa että he kaikki olisivat loikanneet venäjän puolelle.
Valkoisten puolelta sodassa kuolleita oli 14, surmattuja 5. Mitään tietoa ei ole Saimaan laivaston venäläisjoukkojen 70 miehen ja 10 upseerin myöhemmistä vaiheista. Kertoman mukaan heidät lähetettiin aseistettujen vartijoiden saattamana "Sortavalan kautta" kotimaahansa. Sinne he eivät koskaan saapuneet. Mannerheim antoi käskyn 11.5.1918 teloitusten lopettamisesta.
Nykytutkijoiden mukaan silloin ei ollut suomessa sotalakeja. Tapahtumista löytyy hajatietoja useista lähteistä ja tunnettuja Imatralaisiakin on ollut mukana toiminnassa.
Varsinaisia sotatoimia ei Imatralla ollut. Kuuluimme historiankirjoitusten mukaan rintaman takaiseen maastoon. Mutta ei paikkakuntamme ilman tapahtumia ollut.Ne selviävät mm Suojeluskunnan historiikeistä "Vuoksen vartio" ja "Saimaan salpa" .Vaikka ei ihan kaikki .Vain sellaiset asiat kuin että dokumentit poltettiin ja muutamia nimiä. Silti varmaan palvelee hyvin omalta osaltaan imatralaisia tapahtumia ja sen historiaa.
On muistettava että Imatra kuului silloin Ruokolahteen
Muutamiaa ammuskeluja oli vuoksenniskan asemalla, jossa kukaan ei kuollut,lukuunottamatta tapahtumaketjua, joka alkoi kun Ruokolahden ja Ilmeen miehet riisuivat aseista 26.1.1918 Saimaan laivaston venäläisen varuskunnan, jolloin kuoli Saimaan hovissa venäläinen vartiomies.
Suojeluskunnan perustamisesta on kaksi vuosilukua 29.11 1917 ja 26.1.1918 ,jolloin valtio julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Sota alkoi valkoisten puolelta 28.1.1918 kello 03,00
Punaisten puolelta 27.1.1918 klo 23 Ruokolahden punaiset siirtyivät Lappeenrantaan , joten punaisten joukkoja ei ollut Ruokolahdella ( lue Imatralla). Kenttäoikeus perustettiin Imatralle helmikuun alussa. Puheenjohtajana hovioikeuden auskultantti Sven Östrberg. Teloitukset aloitettiin välittömästi. Ruokolahtelaisen pataljoonan päällikön Edvard Astolan mukaan Imatralla oli 20.3.1918 mennessä teloitettu ainakin 20 henkilöä, joista 11 ilman kenttäoikeuden päätöstä rykmentin komentajan määräyksestä.
Vuoksenniskan vanha "tölli" oli vankilana vaika "sotaturmat projekti" ei sitä ole vankilaksi noteerannutkaan . Vankilassa oli eri lähteiden mukaan 165-526. Virallinen Imatra tuntee vain ne 12 joiden nimet ovat Veljesuhri patsaan edessä .Vankilana toimineen töllin lähellä mäen syrjällä ,joka nyttemmmin on tasoitettu ja sijaitsee tehtaan aidan sisäpuolella on Ruokolahden työväenyhdistyksen pystyttämä muistolaatta.
Eri tietolähteiden perusteella teloituksia.
Imatrankosken veturitalin seinustalla 3.Nimet ei tiedossa ,
Imatran aseman ratapiha 1 ,Saareksiinmäki 1, Ruokolahdella 8 nimeltä mainittua,Imatrankosken sillat 5.2.1918 nimeltä mainittu,samoin teloittajat. Helmikuu 1918 Imatralla 2 nimeltä mainittua. Vuoksenniskan rautatieasema 1-2.2 2 ei nimiä. Imatrankosken sillat 14.2 1918 2 toinen nimeltä mainittu samoin teloittaja. 14.2. yksi nimeltä mainittu. 11.3.1918 Imatralla 9, osa nimeltä mainittuja. Harakan saha 22.4-18.5 12 nimeltä mainittuja . Eri vankileireillä teloitettuja tai kuolleita Ruokolahtelaisia punaisia 42 henkilöä nimeltä mainittuja . Tiedetään että ainakin Ruokolahden ensimmäinen kansanedustaja sosialidemokraatti muurari Juho Riikonen teloitettiin teloitettiin sotatuomari Tapanaisen toimesta Viipurissa. Sotatoimiin punaisten puolella osallistuneita on kadonut ainakin 137 henkilöä. Vaikea uskoa että he kaikki olisivat loikanneet venäjän puolelle.
Valkoisten puolelta sodassa kuolleita oli 14, surmattuja 5. Mitään tietoa ei ole Saimaan laivaston venäläisjoukkojen 70 miehen ja 10 upseerin myöhemmistä vaiheista. Kertoman mukaan heidät lähetettiin aseistettujen vartijoiden saattamana "Sortavalan kautta" kotimaahansa. Sinne he eivät koskaan saapuneet. Mannerheim antoi käskyn 11.5.1918 teloitusten lopettamisesta.
Nykytutkijoiden mukaan silloin ei ollut suomessa sotalakeja. Tapahtumista löytyy hajatietoja useista lähteistä ja tunnettuja Imatralaisiakin on ollut mukana toiminnassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
